Vuosilomalaki

kesloma2014Vuosilomalaki on yksi tärkeimpiä työelämän lakeja. Työntekijä on sen perusteella oikeutettu yleensä viiden viikon palkalliseen vapaaseen vuosittain. Vuosilomalaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta eli työnantaja ja yksittäinen työntekijä eivät voi keskinäisillä sopimuksilla heikentää työntekijälle vuosilomalain mukaan kuuluvia etuja, ellei laissa ole annetttu nimenomaista oikeutta tähän.

Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin ole säädetty. Pääsääntönä on, että mikäli henkilöön sovelletaan työsopimuslakia, häneen sovelletaan myös vuosilomalakia.

Vuosilomalakia ei sovelleta toimitusjohtajaan. Yleensä toimitusjohtajien kanssa sovitaan, että he saavat samat vuosilomaetuudet kuin työsuhteiset työntekijät. Muut johtavassa asemassa olevat henkilöt kuuluvat automaattisesti vuosilomalain soveltamisen piiriin.

Vuosiloman pituus

Palkallisesta vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana. Lomanmääräytymisvuosi on 1. 4 - 31. 3. Vuosilomaa kertyy 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, kertyy lomaa 2.5 arkipäivää kuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Täyden vuosiloman pituus on 30 päivää, josta 6 päivää on talvilomaa.

Työssäolopäiviksi lasketaan myös poissaolopäivät sairauden- tai tapaturman johdosta (enintään 75 päivää) sekä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivät sekä lomautuspäivät (enintään 30 päivää kerrallaan).

Osa-aikaiset

Jos työntekijä on on työsopimuksen mukaisesti osa-aikatyössä siten, ettei 14 päivän työssäolo kalenterikuukautta kohden täyty, tai täyttyy vain joidenkin kuukausien osalta, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi jona työntekijä on ollut töissä vähintään 35 työtuntia.

Lomakausi

Lomakausi on toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kesäloma annetaan lomakauden aikana ja talviloma lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Työntekijä voi esittää toivomuksensa loman ajankohdasta, mutta viimekädessä työnantaja määrää milloin loma pidetään. Lomia voi pitää myös muina ajankohtina kalenterivuoden kuluessa tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Tällöin vaaditaan työntekijän suostumus.

Pääsääntöisesti lomien tulee olla yhdenjaksoiset. Työnantajalla on oikeus antaa 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta erikseen yhdessä tai useammassa erässä silloin kun se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä tai työntekijä suostuu järjestelyyn. Talviloman pätkimiseksi vaaditaan aina työntekijän suostumus.

Työnantajan tulee ilmoittaa loman ajankohta kuukausi tai viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkua. Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää annetun loman ajankohtaa. Lomapäiviä on viikossa 6 eli myös lauantait. Arkipyhiä tai yleisiä juhlapyhiä ei lueta lomapäiviksi. Lomapäiviksi ei myöskään lueta jouluaattoa, juhannusaattoa eikä pääsiäislauantaita.

Lomalla sairaana

Mikäli työntekijä on lomansa alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta tai tämä tietää joutuvansa esimerkiksi sairaalahoitoon lomansa aikana, on loman ajankohtaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Loman aikana alkanutta työkyvyttömyyttä ei myöskään lueta vuosilomaksi, jos työntekijä pyytää loman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän tulee pyydettäessä esittää luotettava selvitys, kuten lääkärintodistus, työkyvyttömyydestään. Siirretty kesäloma on mahdollisuuksien mukaan annettava lomakauden aikana.

Loman ajalta palkkaa

Työntekijällä on oikeus saada normaalia tai keskimääräistä palkkaansa lomansa aikana. Loma-ajan palkka lasketaan sen palkan mukaan joka työntekijällä on loman alkaessa. Kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön (ja päinvastoin) siirtyneiden lomapalkka lasketaan kuitenkin lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan.

Lomapalkka lasketaan seuraavasti: kuukausipalkka / työpäivien määrä kyseisen kalenterikuukauden aikana = päiväpalkka

päiväpalkka * lomajakson työpäivien lukumäärä = lomapalkka

Provisio- ja tuntipalkkaisten osalta lomapalkka lasketaan toisin. Tietoa lomapalkan laskutavasta löytyy vuosilomamuistiosta, jonka löydät MOT:n www-sivuilta kohdasta "Lakiasioita".

Lomakorvaus

Työntekijällä joka työsuhteen jatkuessa tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia on oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta jonka tämä on ollut työssä. Tällaiselle työntekijälle suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena 9 % hänelle lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 % palkasta.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan rahapalkasta. Myös edellisessä kappaleessa selostetulla työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada siinä selostetulla tavalla laskettava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka. Lomakorvausta laskettaessa yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä.

Lomaraha eli "lomaltapaluuraha"

Lomarahasta ei säädetä lailla vaan se perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Lomaraha on yleensä 50 % työntekijän lakisääteisestä lomapalkasta. Yleensä puolet lomarasta maksetaan lomapalkan yhteydessä ja toinen puoli loman jälkeisenä palkkapäivänä. Lomarahan saamisen edellytykset ja maksukäytännöt vaihtelevat aloittain.

Hyvä tietää vuosilomasta

Vuosilomalaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on laajat oikeudet sopia vuosilomasta laista poikkeavastikin. Tästä johtuen eri aloilla käytännöt voivat olla erilaiset. Työnantaja saa noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavia, ilman paikallista sopimista sovellettavia, määräyksiä työehtosopimuksen soveltamisalalla kaikkiin työntekijöihin. Työnantajan on pidettävä työntekijän vuosilomista, säästövapaista ja maksetuista vuosilomapalkoista sekä lomakorvauksesta kattavaa kirjanpitoa. Työnantajan on pyynnöstä annettava merkinnöistä kirjallinen selvitys työntekijälle tai hänen valtuuttamalleen. Vuosilomakirjanpito on pyydettäessä esitettävä myös työsuojeluviranomaisille, jotka valvovat vuosilomalain säännösten noudattamista.

Saatavat ja kanneoikeus

Työntekijän oikeus vuosilomalaissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Tulosta
Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn