Vuorotteluvapaa

Viimeksi päivitetty 09.01.2012 klo. 12:41

Voit avata ja tulostaa vuorottelukorvaushakemuksen tästä.

Voit halutessasi myös tutustua Työttömyyskassojen yhteisjärjestön toimittamaan Työttömyyskassojen etuusoppaaseen.

Kuka voi jäädä vuorotteluvapaalle ja saada vuorottelukorvausta?
Kassan jäsenyys- ja työssäoloehto tulee olla kunnossa, jotta kassa yleensäkin voisi maksaa vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Osa-aikaista työtä tekevä henkilö, jota ei voida pitää kokoaikatyöntekijänä, ei siis voi jäädä vuorotteluvapaalle ja saada vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksen saamiseksi vuorottelijan työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti pitänyt kestää vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan vuoden työssäoloa laskettaessa työssäoloon.

Ennen vapaan alkamista on pitänyt tehdä työntekijäin eläkelain tarkoitetun peruseläkkeen tai muuhun siihen verrattavan työ- tai virkasuhteeseen perustuvan eläkkeen edellyttämää työtä yhteensä vähintään 10 vuotta. Aikaan luetaan myös työ, jonka on tehnyt ennen kuin on täyttänyt 23 vuotta. Työhistoria lasketaan myös 1.1.2005 lukien niiden säännösten mukaan, jotka olivat voimassa työeläkelainsäädännössä 31.12.2004 saakka.

Jos vuorotteluvapaata on käytetty jo kertaalleen, edellä tarkoitettua työtä tulee tehdä 5 vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Tarkista itse omat työhistoriatietosi hyvissä ajoin. Ellei sinulla ole työhistoriaa riittävästi, ei kassa voi maksaa vuorottelukorvausta.

Työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon esimerkiksi aika, jolta on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa. Lisäksi rinnasteisena aikana otetaan huomioon esimerkiksi aika, jonka on ollut hoitovapaalla taikka suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta. Ajasta enintään neljännes voi olla edellä tarkoitettua rinnastettavaa aikaa.

Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen hakeminen
Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta (hakemuksen voit tulostaa tästä). Ilmoita kassalle aina vuorotteluvapaan aikana tapahtuvista muutoksista, esimerkiksi siitä, että vastaanotat työtä tai saat sairauspäivärahaa.

Vuorotteluvapaalle ei voi hakeutua henkilö, jota pidetään työttömyysturvalain tarkoitettuna yrittäjänä ja jolla yrityksessä työskentelemisen vaikutuksesta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää.

Jaksottamisesta eli vuorotteluvapaan jakamisesta osiin on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta.

Vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia vuorotteluvapaan aikana, kuitenkin 2 kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa tänä aikana.  

Vuorottelusopimus
Vuorottelusopimuksia saa TE-toimistoista. Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. 

Vuorottelukorvauksen maksamisen esteistä
Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta esimerkiksi siltä ajalta, jona vuorottelija saa omalta työnantajaltaan palkkaa tai vuosilomapalkkaa taikka muita korvauksia tai vastikkeita, joita vastaan vuorottelija saa vastaavaa vapaa-aikaa taikka harjoittaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua päätoimista yritystoimintaa.

Ilmoita kaikista muutoksista aina kirjallisesti kassalle.

Vuorottelukorvauksen määrä
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, johon työttömänä ollessa olisi oikeus työttömyysturvalain perusteella. Korvaus on 80 prosenttia, jos työhistoriaa on vähintään 25 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei lapsikorotusta oteta huomioon.

Vuorottelukorvauksen määrään vaikuttavat samat etuudet kuin työttömyysturvassa ja vuorottelukorvaus tulee sovitella, jos henkilö esimerkiksi vastaanottaa vuorotteluvapaan aikana osa-aikatyötä.

Työhön menosta tulee aina ilmoittaa kassalle, samoin työtuloista vuorotteluvapaan aikana.

Vakiintuneena pidettävää palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot (palkkatodistuslomakkeen voit tulostaa tästä). Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.