Kilometrikorvausten leikkaaminen peruttu

Nainen_paukku_webjpg

Me Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:ssa pidämme huolta työkseen paljon ajavista jäsenistämme.

Kilometrikorvausleikkuri olisi toteutuessaan koskettanut b-to-b-myyjiä, jotka kiertävät laajaa myyntialuetta ympäri Suomea. Yli 60 prosenttia SMKJ:n jäsenistä ajaa työmatkat omalla autollaan. Heille kertyy työajoa keskimäärin 22 000 kilometriä vuodessa.

Kaksi vuotta taistelimme uudistusta vastaan. Työn tuloksena keskusjärjestöt allekirjoittivat 25.10.2013 keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen, jonka myötä maan hallitus peruu suunnitellun kilometrikorvausuudistuksen.

1.1.2014 voimaan tulossa olleen uudistuksen myötä yli 15 000 kilometriä työajoa ajavien kilometrikorvauksia olisi leikattu merkittävissä määrin. Käytännössä leikkaus olisi tarkoittanut 15 000 kilometrin työajojen ylittävien kilometrikorvausten osalta 45 prosentin alennusta korvaustasoon.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ vastusti kiivaasti kaavailtua uudistusta alusta asti.

– SMKJ tervehtii ilolla työmarkkinoilla aikaansaatua vakausratkaisua, joka maltillisilla korotuksilla ja pitkällä sopimuskaudella tulee palauttamaan Suomelle sen menettämää kansainvälistä kilpailukykyä. Sopimuksen avulla otetaan merkittävä askel maan talouskasvun kääntämiseksi kipeästi kaivatun kasvun suuntaan, SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen sanoo.

Samalla työmarkkinaratkaisu palautti työajojen kulukorvausjärjestelmän nykyiseen hyväksi koettuun muotoon.

kilometribanneri_10_2013

Kilometrikorvaus - miten järjestelmän piti muuttua?

Kilometrikorvaus - minkä piti muuttua? Miksi ja koska? Tekikö SMKJ mitään? Kilometrikorvauspuheet ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Kokosimme joitain vastauksia. Lue myös, miten SMKJ toimi asian eteen.

Miten korvausjärjestelmää aiottiin muuttaa?

Siten, että 15 000 kilometriin saakka kilometrikorvaus olisi maksettu "täytenä" eli vuoden 2012 arvoilla 45 sentin suuruisena. Vuoden 2013 alusta korvaustasoon tuli yleinen kahden sentin leikkaus. Vuoden 2014 alusta lisäksi yli 15000 kilometrin jälkeen korvaus olisi puolittunut.

Mihin muutoksella tähdättiin?

Kilometrikorvauskeskustelu lähti liikkeelle ympäristöasioista ja epäillyistä väärinkäytöksistä. Sitten perustelut olivat enemmänkin valtiontaloudellisia – tosin samalla vedottiin tarpeeseen leikata korvausten ylikompensaatiota. Valtio ilmoitti ensin työlukuna tarkoituksen saada asian tiimoilta tuloa 70 miljoonaa euroa. Sittemmin tuosta tuotto-odotuksesta luovuttiin, koska muun muassa SMKJ laskelmillaan ja esimerkeillään yhdessä muiden järjestöjen kanssa osoitti laskelmat ylimitoitetuiksi.

Alunperin valtiovarainministeriö odotti laskelmiensa pohjaksi, että työnantajat joka tapauksessa maksaisivat korvausta enemmän kuin puolet täydestä korvauksesta siltäkin osin, kun kilometrit ylittävät 15 000 ajokilometriä vuodessa. Tällöin valtion kassaan olisi kertynyt tuloveroa lisääntyneistä palkkatuloista ja työnantajien maksamia palkan sivukuluja samasta tulosta.

Kyseessä olisi siis ollut joko väärin perustein ja huonolla ymmärryksellä tehdystä leikkauksesta korvaustasoon tai uusdesta verosta työajoa omalla autollaan ajaville.

Asia näyttää myös mitä ilmeisimmin perustuneen vähintään yhtä paljon poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen kuin perusteltavissa oleviin valtiontaloudellisiin tai vastaaviin seikkoihin.

Mikä asiassa on ongelma SMKJ:n jäsenten kannalta?

Se, että jäsenemme ajavat keskimäärin enemmän työajoa kuin tuon 15 000 kilometriä. Auto on monelle yli 90 prosenttisesti työväline ja heidän mielestään uudistus vaikuttaa epäoikeudenmukaisesti korvaustasoon. Lähtökohta on, että suurimmaksi osaksi työvälineenä käytettävän auton ajokilometreistä maksettavan kilometrikorvauksen on katettava myös kaikki tosiasialliset pääomakulut. Muuten työntekijä joutuu maksamaan siitä ilosta, että saa kiertää asiakkaissa.

Paljon ajetun auton vaihtoarvo laskee nopeasti ja lähes kokonaan työvälineenä käytettävän auton arvon lasku tulisi kompensoida työntekijälle.

Keneen uudistus olisi vaikuttanut?

Uudistussuunnitelmissa vain vähän työajoa ajavien osalta ei olisi tullut muutoksia juuri lainkaan. Enemmistö SMKJ:n jäsenistä olisi ollut muutoksen "maksajaosapuolena".

Lisäksi uudistuksen ehdotetussa mallissa oli ikävällä tavalla nähtävissä kahtiajakoa yksityisen puolen ja julkisen puolen työntekijöiden välillä. Muutos olisi vaikuttanut niin, että se olisi kohdistunut voimakkaampana yksityisen sektorin työntekijöihin.

Mikä oli SMKJ:n kanta asiaan?

SMKJ vastusti ehdotettua muutosta. Vaadimme asiaa palautettavaksi uuteen valmisteluun ja myös tarjosimme valtiovarainministeriön malliin sitä lieventäviä muutosesityksiä.

Tulosta
Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn